Euroopan komissio on ottanut käyttöön Element Pro -sovelluksen Microsoft Teamsin varajärjestelmäksi vähentääkseen riippuvuuttaan yhdysvaltalaisesta teknologiasta.

Euroopan komissio ja EU:n kuluttajansuojaviranomaisten verkosto (CPC) ovat käynnistäneet laajat koordinoidut valvontatoimet videopelialan yrityksiä vastaan.

Hallitus suhtautuu pääosin myönteisesti komission ehdotukseen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja laajentamisesta. Hallitus on toimittanut 1.10.2026 eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Euroopan komissio antoi ehdotuksen päästökaupan uudistamisesta 17.7.2026. EU:n tavoite on vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Päästökaupan uudistamisella pyritään saattamaan järjestelmä linjaan vuoden 2040 ilmastotavoitteen kanssa. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä päästökaupan joustavuutta, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja teollisuuden kilpailukyky vahvistuu. Ehdotus tasapainoilee geopoliittisten, kilpailukyky- ja ilmastohaasteiden ristipaineessa. Riskinä on, että päästökaupan ohjausvaikutus heikkenee, jos esimerkiksi päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään nykyistä hitaammin. Riittämättömät päästövähennykset päästökauppasektorilla lisäisivät painetta vähentää enemmän päästökauppasektorin ulkopuolisia, esimerkiksi maatalouden ja tieliikenteen päästöjä. "Päästökauppa on vähentänyt päästöjä kustannustehokkaasti ja vauhdittanut puhtaaseen energiaan tehtyjä investointeja. Järjestelmää on tärkeää kehittää tavalla, joka säilyttää ennakoitavan investointiympäristön ja kannustaa edelleen vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä päästöjen vähentämisessä. Siksi toimiva päästökauppa on meille kilpailuetu", ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Päästöoikeuksien määrän väheneminen kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin Komissio ehdottaa päästöoikeuksien kokonaismäärää vuosittain vähentävän kertoimen alentamista nykyisestä 4,3 % tasosta. Vuotuinen päästövähenemä eli vähennyskerroin olisi 3,7 % vuosina 2031–2035 ja 1,7 % vuosina 2036–2040. Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että vähennyskerroin olisi etenkin kauden 2031–2040 alussa mahdollisimman korkea, mikä säilyttäisi kannustimen vähäpäästöisiin investointeihin. Komissio ehdottaa, että kansainvälisiä ilmastoyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti päästökaupan tavoitteen tukemiseksi. EU voisi siis rahoittaa päästöjä vähentäviä investointeja unionin ulkopuolella. Hallituksen mukaan kansainvälisiä ilmastoyksiköitä tulisi hyödyntää mahdollisimman vähän, jotta ilmastotoimet ja investoinnit kohdistuvat ensisijaisesti unionin alueelle. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehdittava Hallitus tukee päästökaupan kehittämistä markkinaehtoisena järjestelmänä, joka toteuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti. On tärkeää, että päästökauppa edistää myös innovaatioita ja teollisuuden kilpailukykyä sekä toteutuu tavalla, jolla vähähiilisiin ratkaisuihin investoineet yritykset eivät joudu muita huonompaan asemaan. Suomen energiantuotanto on vähähiilistynyt merkittävästi, ja suomalaiset yritykset ovat hyötyneet päästökaupan kannustimista. Lähes päästöttömän sähköntuotannon ansiosta vahva päästökauppa on myös Suomen etu verrattuna fossiilisia polttoaineita enemmän käyttäviin maihin. Hiilidioksidin talteenotto kannatettavaa Hallitus tukee komission ehdotusta, että pysyvät hiilenpoistot sisällytetään EU:n yleiseen päästökauppaan komission osto-ohjelman kautta. Etenkin biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo suomalaisille toimijoille liiketoimintamahdollisuuksia. Hallituksen mukaan myös yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulisi sisällyttää takaisin EU:n yleiseen päästökauppaan. Lisäksi hallitus kannattaa päästökaupan laajentamista yhdyskuntajätteen polton hinnoitteluun. Tukea entistä laajemmalle merenkulun päästökaupalle Hallitus voi tukea komission ehdotusta, jonka mukaan meriliikenteen päästökauppa laajenisi nykyistä pienempiin aluksiin. Lisäksi jaettaisiin ilmaisia päästöoikeuksia laivayhtiöille, jotka käyttävät uusiutuvia polttoaineita, sähköä tai tuulipropulsiota. Komission ehdotuksessa on huomioitu osin talvimerenkulun erityisolosuhteita. Nykyistä helpotusta jääluokitetuille aluksille ehdotetaan jatkettavaksi vuoteen 2035. Hallituksen tavoitteena on, että talvimerenkulun erityisolot huomioidaan täysimääräisesti ja pysyvästi. Lentoliikenteen osalta komissio ehdottaa, että päästökauppaa laajennetaan maantieteellisesti, mitä hallitus ei kannata. Hallitus pitää oleellisena, että päästökaupan mahdollinen päällekkäinen taakka kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmän CORSIA:n kanssa poistettaisiin. Mitä seuraavaksi? Komission tavoitteena on, että päästökauppadirektiivin uudistamisesta saadaan sopu aikaan alkuvuodesta 2027. Mistä EU:n yleisessä päästökaupassa on kyse? Vuonna 2005 alkanut EU:n yleinen päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä. Yritykset päättävät, vähentävätkö ne omia päästöjään vai maksavatko saastuttamisesta ostamalla päästöoikeuksia. Päästökaupan piiriin kuuluu 37 prosenttia Euroopan talousalueen kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n yleiseen päästökauppaan sisältyvät päästöt ovat vähentyneet noin 51 prosenttia vuosina 2005–2024. EU:n yleisen päästökaupan piiriin kuuluvat tällä hetkellä suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne sekä EU:n sisäinen meriliikenne. Lisäksi päästökauppa kattaa 50 prosenttia meriliikenteen päästöistä matkoilta EU:n ja kolmansien maiden välillä. Lisätietoja Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset 1.10.2026 Tiedote 17.7.2026: Euroopan komissio ehdottaa päästökaupan uudistamista – teollisuudelle joustoja, markkinoille vakaampia pelisääntöjä Euroopan komission tiedote 17.7.2026: Komissio edistää Euroopan kilpailukykyä, hiilestä irtautumista ja riippumattomuutta sähköistämistä koskevan toimintasuunnitelman ja päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun avulla

Euroopan komissio on ottanut käyttöön Microsoft Teamsille vaihtoehtoisen viestintäjärjestelmän, mutta virkamiesten ensimmäiset käyttäjäkokemukset

Venäjän hybridi-iskut herättävät huolta eri puolilla Eurooppaa. Komissio haluaa uuden hätämekanismin, jonka avulla iskuihin vastattaisiin nykyistä paremmin.

Venäjän hybridi-iskut herättävät huolta eri puolilla Eurooppaa. Komissio haluaa uuden hätämekanismin, jonka avulla iskuihin vastattaisiin nykyistä paremmin.

Venäjän hybridi-iskut herättävät huolta eri puolilla Eurooppaa. Komissio haluaa uuden hätämekanismin, jonka avulla iskuihin vastattaisiin nykyistä paremmin.

Venäjän hybridi-iskut herättävät huolta eri puolilla Eurooppaa. Komissio haluaa uuden hätämekanismin, jonka avulla iskuihin vastattaisiin nykyistä paremmin.

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan konfliktit, sään ääri-ilmiöt ja nousevat asuinkustannukset haittaavat monien ihmisten elämää.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan konfliktit, sään ääri-ilmiöt ja nousevat asuinkustannukset haittaavat monien ihmisten elämää.