Niin. Leino paineli Italiassa Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston apurahalla ja suomensi siellä jotain Dantea. Valtion kirjallisuuspalkintorahoja. Siihen päälle sekalaisia kulttuurikentän hommia. Boheemi ja prekaari humanistiretku, jonka teksteissä esiintyy esimerkiksi Lucifer.

Juuri näin. Nelipäiväinen olisi Suomessakin järkevin, myös työn jakamisen kannalta. Ja tietysti perustulo. Perinteiset työsuhteet vähenevät, prekaari työ kasvaa. Työelämän murros ja pirstaloituminen vain kiihtyy, mutta Orpopurrat elää jossain 1950-1970-luvulla. Ja haluaa 1800-luvulle.

”Vaikka köyhien ja epätoivoisten työvoimareservistä on joillekin hyötyä, kurjistava politiikka ohjaa osan ihmisistä voimavarat selviämiseen. Lopulta se luo yhteiskunnallisia ongelmia, jotka koskevat myös paremmin toimeen tulevia. Lisäksi se on moraalitonta ja epäinhimillistä.”
Lukusuositus!

Kun kirjoitin juttua prekaarista pakkoyrittäjyydestä, mieleeni tulivat Aku Ankka -tarinat. Akkarin huumori syntyy usein siitä, miten surkeilla ehdoilla huono-onninen Aku joutuu hommiin. Prekaarin työntekijän mallina Aku onkin ollut aikaansa edellä.
voima.fi/blogijuttu/k...

Pitäiskö #prekaari ottaa uudestaan #politiikka ilmiönä haltuun?

Markkinat (esim. #alustatyö, mutta myös ihan duunarialat kuten rakentaminen) mennyt hajaisempaan suuntaan, mutta #hallitus politiikka lähtenyt yhä kokopäiväisen palkkatyön oletuksesta.

Koko järjestelmä on rakennettu palkkatyö ensin.

Olen välillä epäillyt, että kaikille ei taida olla ihan selvää, ettei tämä työtila ole minulle ilmainen tai ettei kukaan maksa minulle pennin jeniä tästä peukaloiden pyörittelystä.

Prekaari työskentely ammatinharjoittajana on välillä hiukan haitarista.

Matalapalkka-aloilla, jota tämä etenkin koskee, on myös muutenkin aika prekaari tilanne, ja joissain tapauksissa perheettömyys on jopa työpaikan ka vuorotyön epäsuora ehto.

Havainnollistava juttu siitä kuinka prekaari mediatyö ja prekaarien tapa kuluttaa mediaa yhdistyvät Kiinassa aivan överillä tavalla. Lopputuloksena elokuvallinen kerrontakin taipuu someympäristöissä vain loputtomaksi ja hetkelliseksi liikkuvan kuvan virraksi.

Sit on toki kai sellaisiakin huomioita, jotka on etenkin Suomessa olennaisia, että perinteinen duunariväestö, kuten tehdastyöläiset, ovat itseasiassa niitä kaikkein parhaiten toimeentulevia (paperityöntekijät), ja se prekaari työväki löytyy ihan muualta (ironically usein juuri akateemikoista).

Kiitos! Aloittelen gradua ja näillä näkymin ei liity luokkaan (moni asia kiinnostaa, vähän liikaakin). Luokkatarinat menevät myös ihon alle omasta taustasta (työväenluokka) ja asemasta (yh+prekaari kulttuurialan työ) johtuen, mutta jossain vaiheessa, jotenkin ja juuri siksi niitä pitää tarkastella.

Tämä oli taas tosi kiinnostavaa uutta tietoa. Prekaari sanana oli jotenkin hämärästi tuttu, mutta en ollut tiedostanut luokaksi. Tästä epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisestä ja koulutuksen/tulojen eriytymisestä on toki puhuttu enenevissä määrin, kiinnostavaa nähdä mihin kehittyy.

Tällä hetkellä prekariaatti näkyy eniten yksilötasolla, siinä että prekaarien on vaikea samaistua keskiluokkaan. Mutta prekaari-identiteettiä ei vielä ole, eikä esim. järjestäytymistä ajamaan prekaarien etuja. Kun & jos prekariaatti tulevaisuudessa vahvistuu ja siitä kehittyy luokkaidentiteetti 2/

Kiitos itsellesi upeasta tutkimuksesta @susannahast. Idea on tehdä kaikki prekaari tutkimussarka näkyväksi ja vaatia tilaa (space invasion)

Kehitimme LIFECON-hankkeessa uuden prekaarin työn mittarin. Prekaarissa työssä työsuhteiden epätyypilliset piirteet kuten katkonaisuus ja usean työn tekeminen kasaantuvat tietyille yksilöille. Terveys voi heikentyä.

#prekaari #terveys #työelämä
@strateginen.bsky.social

www.ttl.fi/ajankohtaist...