Kyllä. Siinä on astevaihtelu. Taivutettaessa p>v.

Kun työpaikalla tehostetaan kulunvalvontaa, niin mistä voi tietää, onko tarkoituksena valvoa kuluja vai kulkua?

S2-taustaisen kaverin puolesta kyselen...

#astevaihtelu
#suomenkieli

Jahas, huomenna alkaa suomen kieliopin (selittämisen) kurssi tuleville S2-opettajille. En tiedä, uskotteko, mikä työ on päästä irti oman äidinkielensä itsestäänselvyyksistä ja hankkia rakennetietoa, jolla pystyy selittämään säännönmukaisuuksia niille, joilla ei (vielä) kielikorva toimi. Iso työ on.

Astevaihtelu ❤️

Tänä keväänä oon ollut tandemkurssilla - oon saanut siis ranskalaisen parin, jolle opetan suomea (ja hän minulle ranskaa).
On mielenkiintoista päästä opettamaan omaa äidinkieltään, vaikka siinä toki onkin omat haasteensa: pitää jotenkin selittää sijamuodot, vokaaliharmonia, astevaihtelu ym.

Huomenna jatkuu kurssi ”Suomen kielen rakenne ja sanasto S2-näkökulmasta”. Aiheena astevaihtelu ja se, mitä vastata, kun oppijat (tai kollegat) kysyvät, mistä tietää, mitkä sanat kuuluu astevaihtelun piiriin ja mitkä ei.

Miksi levätä taipuu lepään mutta avata ei taivu *apaan?

Tämä vaivaa monia. 😳

Oispa auto-sanassa astevaihtelu niin vois kruisailla audolla kuin kuningas konsanaan.

Ja huomenna suomen kieliopin selittämisen kurssilla opiskellaan, miksi jossain sanoissa on astevaihtelu ja toisissa ei.

Miksi levätä-sanassa on astevaihtelu ja v muuttuu p:ksi (lepää), mutta samaa tyyppiä edustavassa siivota-sanassa v ei muutu (siivoaa).

Miksi pelata > pelaa mutta pelätä > pelKää?

I think one of the reasons why 連濁 doesn't really get to me is I already speak two languages (well, mostly) in which an analogous morphological change is extremely commonplace.

German has Umlaut (Maus to Mäuse). Finnish has astevaihtelu (Helsinki to Helsingissä, pankki to pankit).

Astevaihtelu virkistää 😊

Kun on asunut yli puolet elämästään Tampereella, astevaihtelu alkaa rapistua kielikorvasta. "Sankon" ja "äitin" kuulostavat aivan oikeaoppiselta puheelta.

Tyyppinumeroita ja nimikkeitä ei tarvitsekaan opetella. Mutta se *miten* astevaihtelu toimii, *miksi* sanoilla on erilaisia taivutustyyppejä, tms., voisi kuulua yleissivistykseen. Siinä missä painovoima tai fotosynteesi.
Kirjoitin tästä aikoinaan: kielioblog.wordpress.com/2017/09/11/p...

En ole ihan vakuuttunut tuosta sanan ikä -selityksestä. Tuolla on jotain aiheeseen liittyvää...:

Astevaihtelu on kyllä yksi piirre mistä olen kiitollinen ettei esiinny monissa kielissä, äidinkielenä se kun tulee luonnollisesti😂 Eksyin taas ihailemaan meidän ihania taivutusmuotoja ihmettelemään kuinka kädellä voi olla 5 eri vartaloa ja miten selittyy kuusen ja kuuden eri taivutukset

Tehtävän aiheena astevaihtelun käsittely oppikirjoissa. Kun sanassa on kpt-ainesta, se heikkenee säännön mukaan, esim. koti > kodin, rapu > ravun.

Ongelma on ns. käänteinen astevaihtelu, jonka mukaan muutos menee myös toiseen suuntaan: levätä > lepää. Mutta miksi sitten ei sanota siivota > siipoaa?

@Finnhits @mustikkasoppa Kyllä siinä on astevaihtelu.

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ky?searchMode=all

Kyllä, tuo on ihan totta. Edes äidinkieliset, ylioppilaaksi kirjoittaneet, koulussa äidinkielessä ihan hyvin pärjänneet tyypit ei useinkaan tiedä, mikä on astevaihtelu tai miten se toimii.